sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Vuonna 2017 koettua

Tänä vuonna kerkesi tapahtua taas yhtä sun toista. Heti vuoden vaihteen jälkeen jännitettiin uutisia työrintamalta ja lopputuloshan oli, että paluu Vaasaan olisi edessä. Täällä sitä nyt ollaan ja muutama vuosi vielä tulevaisuudessakin, sillä ensi vuonna astelen duunipaikalle vakituisen työntekijän saappaissa. Tai tarkemmin ottaen sellaisissa vanhan muorin sisätyökengissä eli sandaaleissa. Väliäkö sillä, koska ne kun vain sattuvat olemaan heti villasukkien jälkeen ne kaikkein mukavimmat töppöset.

Pleasure in the job puts perfection in the work.
- Aristotle


Entuudestaan tuttuun työhön ja työyhteisöön palaaminen oli helppoa kun ei tarvinnut kuin saapua paikalle ja alkaa takoa rautaa. Sama päti myös treeneihin palaamisen kanssa, koska Vaasassa minua odotti tuttu porukka koutseineen. Loppuvuosi tulikin pyhitettyä suurimmaksi osaksi tälle rakkaalle harrastukselleni, johon olin päättänyt keskittyä täysillä. Pari kuukautta siinä taisi mennä vähän niin kuin laput silmillä, mutta sekin kyllä palkittiin loppujen lopuksi kun allekirjoittaneen potkunyrkkeilijän käsi nostettiin koholle nimipäivänsä kunniaksi. Sen jälkeen meni muutama päivä pää pilvissä kun sitä tuli kuljettua suupielet niin leveänä, että Naantalin aurinkoakin kävi kateeksi! Tiedoksenne, että olen kuitenkin jo nyt palannut takaisin maanpinnalle.

To be a great champion you must believe you're the best.
If you're not, pretend you are.
- Muhammad Ali

Olemattoman Suomen kesän aikana kertynyttä pisamasatoa käytiin vahvistelemassa Espanjan auringon alla. Ensimmäinen ulkomaan lomamatka mamman kanssa sujui hyvin, joten eiköhän sitä voisi joskus toistekin lähteä. Jos vaikka sitten onnistuttaisi hengailla ilman nälästä johtuvia kiukunpuuskauksia tai muita vastoinkäymisiä. 


Huomattavasti vähemmillä tunnepurkauksilla päästiin Levin reissulla. Oli aika huisia päästä viettämään vielä tässä iässä kunnon laatuaikaa akselilla sisko ja sen veli. Varsinkin kun muistaa hyvin sen kuinka hän vei minua silloin pienempänä nassikkana aina uimaan ja sinne sun tänne. Nähtäväksi jää toteutuuko sama reissu myös kesänä vai lähdemmekö jonnekin muualle fillaroimaan. Nyt kun on kerran itselläkin astetta parempi ja erilaisempi (aka the best) pyörä, jolla tarpoa tuntureilla. Ja on se myös pari kiloa kevyempikin, niin saatan jaksaa kantaa sitä tunnin tai kaksi pidempään. Ei siis mitenkään sillä ettenkö pystyisi sitä ajamaan kivikkoisessa maastossa suoraan ylämäkeen middle of nowhere.


Kuten jokaisesta aiemmasta menneestä vuodesta, riittäisi tästäkin kirjoitettavaa vaikka kuinka. Taasen muutama uusi tuttavuus, paljon menoa ja meininkiä ja tärkeimpien ihmisten kanssa hengailua. Tulkoon tulevasta vuodesta yhtä hyvä kuin tästäkin ja ehkä jopa ripauksen parempi!

We must let go of the life we have planned,
so as to accept the one that is waiting for us.
- Joseph Campbell

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Rakkaudesta ruokaan

Now that I've already mentioned diets we can switch the whole focus to food. And have a look some pictures from what I've actually eaten in my bygone trips.

Street food @ Portobello Road, London

After the fight it has been a bit difficult to return back to my "normal" eating habits and routines. Although I can finally eat what I want to, I still don't want to overeat. And for me, that's the problem. So, now I only need to find the right balance between training and nourishment. A good balance without any extra worries about weight loss (nor weight gain) or measured dinner portions.

Coffee break @ Évora


Paleo bread and dish from the local market place @ Copenhagen



Coffee, arepas and fruits @ Barcelona


For me food is more than nutritions. It's a pleasure, a source of energy, a passion and once in a while even a way to reward myself with something luxurious.

Ice-Cream @ Rome

On the other hand, eating is an activity of daily living. But there's still enormous amount of people around the globe who doesn't have enough food to feed themselves nor the members of their families. And us living up here in the North are so lucky to have plenty of food to consume.

Lunch @ Montserrat

But this isn't something what is constantly on our minds 'cause we have taken it for granted. When we're feeling hungry we just walk in to our kitchens and stuff our greedy little mouths with whatever we may find. And afterwards we're having bad consciense 'cause we ate way too much. But if we don't eat we'll turn grumpy and then it's a serious business for everyone around us. Therefore it's more than important to have some little snacks in our pockets and handbags.

Fruity bar @ London

Another beer and food @ Prague

Pork Chop @ London

Tapas @ Barcelona

Raclette dish @ Prague

Something traditional @ Prague

So, to keep our blood sugar levels up, all we need to do is eat. It may sound simple, but have you tried it overseas? Do you how does it feel like when you're in a unkown town and you're starving? Do you know where to find the right kind of food to fit your diet? And what would you do if you can't find any? How will you cope with yourself? What's your way to survive?

Baby Squids @ Barcelona

Tell me what you eat, and I will tell you who you are.
- Jean Anthelme Brillat-Savarin