Tavat ja tottumukset. Seder och bruk. Habits, customs and traditions. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Ja ihan kuin siinä laulussakin lauletaan, on maailmassa monta ihmeellistä asiaa, jotka hämmästyttävät ja kummastuttavat. Mutta jos nyt kuitenkin ensin turvauduttaisiin englannin kieleen ja avattaisiin hieman noita käsitteitä eli sanojen merkitystä ennen kuin aloitetaan varsinainen asia.
Kun puhutaan opituista tavoista käytetään englannin kielessä sanaa "habit". Eli kun jotain tiettyä asiaa toistaa tarpeeksi monta kertaa, tulee sitä tapa. Kun taas jotain asiaa toistetaan sen vuoksi että niin on tehty jo iät ja ajat, käytetään sanaa "custom". Tämän toisenlaisen tavan, tottumuksen voisi sanoa olevan siis eräänlainen sosiaalinen sääntö (normi) kuinka toimia. Siitä päästäänkin perittyihin tapoihin ja perinteisiin, joilla on jonkinlainen erityinen merkitys tai käsitys. Sanaa "tradition" käytetään lisäksi puhuttaessa erilaisista uskomuksista (belief) eli uskoon taikka luuloon pohjautuvista käsityksistä. Ja mitä enemmän asiaa kaivaa niin esiin tulee myös niin sanotut käyttäytymissäännöt eli etiketti (manners). Koodisto, jonka olettamusten/odotusten mukaan ihmisten tulisi kussakin sosiaalisessa tilanteessa toimia ja käyttäytyä.
Opittuja tapoja on aivan valtavasti ja osa niistä saattaa olla myös niin huomaamattomia ettet tiedosta niitä itse. Syvälle ajatuksiin, olemukseen tai ulkoiseen käyttäytymiseen juurtuneet tavat voivat olla niin hyviä kuin pahoja tai jollain tapaa noloja, vanhanaikaisia tai outoja. Osa niistä saattaa ärsyttää myös muita ympärilläsi olevia ihmisiä. Tai sitten sinua itseäsi alkaa ärsyttämään tilanteissa, joissa muut eivät tee asioita niin kuin sinulla on ollut tapana tehdä. Jos on esimerkiksi aina asunut itsekseen (kuten allekirjoittanut), niin onhan se täysin ymmärrettävää että silloin tietyt arkipäivän askareet tulee hoidettua tietyllä tapaa. Eikö vain? Ja että kämppäsi tavarat on justiinsa niin tiptop, että pienen pieni leivänmurunenkin aiheuttaa ahdistusta.
Tai sitten tämä eli kun koittaa se kaunis päivä kun saat kylääsi vieraan, joka läikyttää joka hemmetin kerta kaffet pitkin pöytiä ja kun tämä on tapahtunut riittävän monta kertaa, niin auta armias kun hemmetti repeää ja sinun on pakko laukoa sammakot suustasi. Eivät tohelot tahallaan eikä allekirjoittanut pahallaan, mutta mikä siinä on ettei nesteet pysy raameissaan. Ja te, jotka nyt itsenne tästä ehkä syystä tai toisesta tunnistitte, niin älkää ottako tästä itseenne, älkääkö huolestuko. Teitä on ihmeellisen monta eikä minun pieni maailmani ole vielä likaisiin pöytäliinoihin kaatunut. Perfektionisti en omasta mielestäni ole, mutta pikkutarkka kylläkin, joten härkästen teko kärpäsistä tapahtuu välillä turhankin helposti. Pahoittelut siitä!
Kaikkein kummallisinta tässä on kuitenkin se, että turhautuako jostain muutoksesta tai erilailla tehdystä asiasta vai ei, riippuu täysin siitä kenen seurassa se joku tapahtuu tai kuka sen jonkun tekee. Lieneekö syy yksinkertaisesti omassa fiiliksessä vai että joidenkin henkilöiden kanssa vain tuppaa olemaan napit vastakkain. Tarkoittaen, että jos molempien persoonaan kuuluu pilkun viilaaminen. Jossain tapauksissa vastakohdat saattavat siis täydentää toisiaan, mutta toisinaan kahdesta miinus -navasta ei kyllä plussaa saa tekemälläkään.
Se, että tietyt tavat ovat tiedostamatta osa elämääsi, ei tarkoita etteikö niistä voisi päästä eroon. Siis jos jollain niillä ei-niin-hyviksi-luettavilla-tavoilla on kielteistä vaikutusta sinun tai läheistesi arkeen. Jos sinulla on tapana esimerkiksi näpytellä jatkuvasti puhelimellasi, niin kuvitteleppa tilanne jossa istuskelet kahvilassa ja päivittelet kuulumisia kaverisi kanssa long time no see -tyyliin. Mutta silti tämän katse ja keskittyminen ovat kämmenissä lämpiävässä luurissa. Rasittavaako eikö? Seurassa kun ollaan niin kohteliaisuus ja toisen osapuolen kunnioittaminen ennen kaikkea jookosta? Aika kuluu vaikket vahtaisikaan kelloa sekunnin välein. Eivätkä ne whatsappiin tulleet viestitkään katoa, joten relax buddy.
Arkemme sisältää myös läjäpäin tapoja, jotka ovat tulleet perinteiden mukana ja jotka on pyrittävä säilyttämään nimenomaan sen vuoksi että ne ovat perinteitä kaukaa menneisyydestä. Juhlapyhät ovat asia erikseen enkä nyt sano että niistä pitäisi luopua, mutta niiden tuoman stressin ja hiusten halkomisen välttäisi ilomielin varmasti aika monikin teistä. Sitten on arkipyhiä ja niitä ei-niin-juhlallisia-mutta-juhlittavia-pyhiä-kuitenkin. Kaikkihan lähtee silti siitä mitä juhlia ja pyhiä on tottunut/oppinut juhlimaan eli miten meidät on kasvatettu. Ja johon vaikuttaa tietysti myös uskonto ja kulttuuri, sillä eihän joulu tarkoita kaikille koristeltua kuusta, sinapilla kuorutettua sikaa tai jätesäkillistä lahjapaperia. Sad but true, mutta elämä on ja meidän on opittava elää sen kanssa.
Chains of habit are too light to be felt until they are too heavy to be broken.
- Warren Buffett
Kun puhutaan opituista tavoista käytetään englannin kielessä sanaa "habit". Eli kun jotain tiettyä asiaa toistaa tarpeeksi monta kertaa, tulee sitä tapa. Kun taas jotain asiaa toistetaan sen vuoksi että niin on tehty jo iät ja ajat, käytetään sanaa "custom". Tämän toisenlaisen tavan, tottumuksen voisi sanoa olevan siis eräänlainen sosiaalinen sääntö (normi) kuinka toimia. Siitä päästäänkin perittyihin tapoihin ja perinteisiin, joilla on jonkinlainen erityinen merkitys tai käsitys. Sanaa "tradition" käytetään lisäksi puhuttaessa erilaisista uskomuksista (belief) eli uskoon taikka luuloon pohjautuvista käsityksistä. Ja mitä enemmän asiaa kaivaa niin esiin tulee myös niin sanotut käyttäytymissäännöt eli etiketti (manners). Koodisto, jonka olettamusten/odotusten mukaan ihmisten tulisi kussakin sosiaalisessa tilanteessa toimia ja käyttäytyä.
A deep meaning often lies in old customs.
- Johann Friedrich Von Schiller
Opittuja tapoja on aivan valtavasti ja osa niistä saattaa olla myös niin huomaamattomia ettet tiedosta niitä itse. Syvälle ajatuksiin, olemukseen tai ulkoiseen käyttäytymiseen juurtuneet tavat voivat olla niin hyviä kuin pahoja tai jollain tapaa noloja, vanhanaikaisia tai outoja. Osa niistä saattaa ärsyttää myös muita ympärilläsi olevia ihmisiä. Tai sitten sinua itseäsi alkaa ärsyttämään tilanteissa, joissa muut eivät tee asioita niin kuin sinulla on ollut tapana tehdä. Jos on esimerkiksi aina asunut itsekseen (kuten allekirjoittanut), niin onhan se täysin ymmärrettävää että silloin tietyt arkipäivän askareet tulee hoidettua tietyllä tapaa. Eikö vain? Ja että kämppäsi tavarat on justiinsa niin tiptop, että pienen pieni leivänmurunenkin aiheuttaa ahdistusta.
Tai sitten tämä eli kun koittaa se kaunis päivä kun saat kylääsi vieraan, joka läikyttää joka hemmetin kerta kaffet pitkin pöytiä ja kun tämä on tapahtunut riittävän monta kertaa, niin auta armias kun hemmetti repeää ja sinun on pakko laukoa sammakot suustasi. Eivät tohelot tahallaan eikä allekirjoittanut pahallaan, mutta mikä siinä on ettei nesteet pysy raameissaan. Ja te, jotka nyt itsenne tästä ehkä syystä tai toisesta tunnistitte, niin älkää ottako tästä itseenne, älkääkö huolestuko. Teitä on ihmeellisen monta eikä minun pieni maailmani ole vielä likaisiin pöytäliinoihin kaatunut. Perfektionisti en omasta mielestäni ole, mutta pikkutarkka kylläkin, joten härkästen teko kärpäsistä tapahtuu välillä turhankin helposti. Pahoittelut siitä!
Kaikkein kummallisinta tässä on kuitenkin se, että turhautuako jostain muutoksesta tai erilailla tehdystä asiasta vai ei, riippuu täysin siitä kenen seurassa se joku tapahtuu tai kuka sen jonkun tekee. Lieneekö syy yksinkertaisesti omassa fiiliksessä vai että joidenkin henkilöiden kanssa vain tuppaa olemaan napit vastakkain. Tarkoittaen, että jos molempien persoonaan kuuluu pilkun viilaaminen. Jossain tapauksissa vastakohdat saattavat siis täydentää toisiaan, mutta toisinaan kahdesta miinus -navasta ei kyllä plussaa saa tekemälläkään.
The opposite of anger isn't calmness, it's empathy.
- Mehmet Oz
Se, että tietyt tavat ovat tiedostamatta osa elämääsi, ei tarkoita etteikö niistä voisi päästä eroon. Siis jos jollain niillä ei-niin-hyviksi-luettavilla-tavoilla on kielteistä vaikutusta sinun tai läheistesi arkeen. Jos sinulla on tapana esimerkiksi näpytellä jatkuvasti puhelimellasi, niin kuvitteleppa tilanne jossa istuskelet kahvilassa ja päivittelet kuulumisia kaverisi kanssa long time no see -tyyliin. Mutta silti tämän katse ja keskittyminen ovat kämmenissä lämpiävässä luurissa. Rasittavaako eikö? Seurassa kun ollaan niin kohteliaisuus ja toisen osapuolen kunnioittaminen ennen kaikkea jookosta? Aika kuluu vaikket vahtaisikaan kelloa sekunnin välein. Eivätkä ne whatsappiin tulleet viestitkään katoa, joten relax buddy.
Arkemme sisältää myös läjäpäin tapoja, jotka ovat tulleet perinteiden mukana ja jotka on pyrittävä säilyttämään nimenomaan sen vuoksi että ne ovat perinteitä kaukaa menneisyydestä. Juhlapyhät ovat asia erikseen enkä nyt sano että niistä pitäisi luopua, mutta niiden tuoman stressin ja hiusten halkomisen välttäisi ilomielin varmasti aika monikin teistä. Sitten on arkipyhiä ja niitä ei-niin-juhlallisia-mutta-juhlittavia-pyhiä-kuitenkin. Kaikkihan lähtee silti siitä mitä juhlia ja pyhiä on tottunut/oppinut juhlimaan eli miten meidät on kasvatettu. Ja johon vaikuttaa tietysti myös uskonto ja kulttuuri, sillä eihän joulu tarkoita kaikille koristeltua kuusta, sinapilla kuorutettua sikaa tai jätesäkillistä lahjapaperia. Sad but true, mutta elämä on ja meidän on opittava elää sen kanssa.
Happiness doesn't depend on how much you have to enjoy,
but how much you enjoy what you have.
- Tom Wilson
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti